Onneksi joulu on pian. Väsyttää aivan pirusti henkisellä tasolla. Vain viisi päivää.

Toinen jakso meni läpi matikkoineen kaikkineen. Aloitin venäjän uudestaan ja vasta nyt oikeastaan päässy jotenki samalle tasolla niitten kanssa, jotka kävi ekan kurssin viime jaksossa. Haluaisin osata puhua venäjää paljon paremmin ja ässät tuottaa edelleen vaikeuksia lausua. Jotenkin oon vaan rakastunu siihen  kielenä. Venäjä kuulostaa mahtavalta laulettuna. Monesti kuullu ihmisten sanovan, että muutama viikko ulkomailla petraa kielitaitoa huimasti. Miten hyvin sitä oppiskaan muutamassa kuukaudessa!

Merlin loppuu pian. En kestä sitä. Aivan sama, vaikka viitoskauden jaksoista suurin osa oli sellasia tyhjänpäiväsiä. Jouluaattona päättyy jälleen yksi sarja. Mahtava joulu, kiitos BBC. Arthur kuolee varmana, jos yhtään seuraavat tarujen juonikulkua. En vaan kestä, jos Arthur kuolee yksin taistelutantereella. Ei Merliniä, joka kuulisi Arthurin viimeiset sanat, pitäisin kuolevaa kuningasta sylissään. Jos ne jättävät Arthurin kuolemaan yksin, itken. Jos Arthur kuolee Merlinin sylissä, itken. Mutta ensin mainitussa varmaan katkerammin.

Mulla on jo ikävä niitä kahta idioottia.