Koulu loppui pitkän ja hartaan odotuksen jälkeen. Nyt on sitten vihdoin käsissäni päättötodistus eikä sitä onneksi tarvitse hävetä (8,83 keskiarvo). Se tunne, että kaikki on ohi, ei vielä ole tullut. Mielessä pyörii jotenkin vielä se ajatus, että syksyllä tavataan. Kaikkien osalta se ei ole totta. Toivon, että tapaisin vielä lukiota(?) käydessäni joitain kavereitani. Sitä huomasi kiintyvänsä ihmisiin, joihin ei ikinä uskonut pystyvänsä kiintymään. Eräs kaveripoika tuntui aluksi ärsyttävältä, mutta kun tutustuin kolmen vuoden aikana paremmin häneen, sitä toivoo tapaavansa hänet taas syksyllä. Sain yläasteella uusia kavereita ja ainoastaan yksi kaveri säilyi ala-asteelta asti. Moni itki päättäjäisinä. Itse olin liian iloinen ja onnellinen.

Kävin Sabeen kanssa syömässä kiinalaisessa päättäjäisten jälkeen. Kello oli vähän yli 11, kun saavuimme kiinalaisen ravintolan edustalle. Selvisi sen aukeavan vasta kello 12. Ei siinä mitään. Istuimme penkille ja katselimme ohi kulkevia ihmisiä. Ilma oli lämmin ja tuuli aikas paljon. Välistä ohitse meni marssivia sotilaita ja osa jäi odottamaan siirtymistä paraatin jatkoksi. Tämä vinkkinä, jos joku ei vielä ole arvannut kotikaupunkiani! Tuuli toi mukanaan hiekkaa ja muutama lapsi vaunuista tuijotti meitä aika pelottavasti. Kiinalaisen avauduttua otimme buffetin, söimme ja juttelimme. Viereisessä pöydässä istui myös ryhmä nuoria, jotka mainitsivat keskustelussaan Sabeen ex-fyken opettajan. Väkeä tunki sisään tasaiseen tahtiin ja onneksi olimme tulleet ajoissa, sillä saimme ikkunapaikan. Juotuamme teet soitin papalleni ja pyysin hakemaan. Jouduimme kävelemään paljon sotilasparaatin takia ja otin punaiset korkokenkäni pois. Siinä sitten astelin sukkahousuilla kaupungin lämpimiä asfalttikatuja.

Eilinen tuntui niin pitkältä. Ehdin päivän aikana jopa kirjoittaa 1,5 sivua PotO:sta. Siinä Christine on ihastunut Raouliin, vaikka on naimisissa Erikin kanssa. Tunsin pettäväni Erikin kirjoittaessa sitä. En tiedä, onko se hölmöä. Erik/Christine on sentään OTP:ni! Kun elämä pyörii yhden elokuvan varassa...

Katsoin tänään Sherlockin. En ole hekottanut pitkään aikaan niin makeasti. Vielä ne tekstarit aina ennen huippukohtaa, Sabee! Äiti ihmetteli, kun vain hymyilin hölmösti. Bennyn Holmes muistuttaa vähän Housea, jolla on ADHD. Olisi hirveää elää, jos oikeasti olisi niin älykäs. Nyt ymmärrän, miksi olet rakastunut. Benny on Holmesina omalla tavallaan hurmaava. Se nainen, joka oli ruumishuoneella töissä, aika turha toivoa mitään. Fanit ovat jo tehneet päätöksen. "Unohdin ratsupiiskani ruumishuoneelle."  Nyt ymmärsin sen kuski-jutun. Yritin selittää sitä äitille, mutta ohi meni. Vielä äiti ei sanonut mitään S/J:hin viittaavaa. Ehkä on parempi suojella vanhempia omalta(tai kaverin) maailmalta. Se voi olla liian raaka. Isi sitten vaan tokaisi "Taitaa se Sabee(nimi muutettu) tykätä paljon siitä Holmesista." Vastasin "tykätä" sanan olevan liian lievä ilmaus. Äitikin oli sitä mieltä, että Bennysta tulee uusi teini-idoli. Pakkohan Cumberbitchien on lisäännyttävä, kun sarja tulee tv.stä ja se on kaikkien näkyvillä. Vaikka kirjoitin ylistäviä sanoja, en ole viemässä miehiäsi, Sabee.

Huomenna alkavat työt ja työpäiviä minulla on yhteensä 15. Juhannuksen tienoilla loppuvat. On ihan mukava saada omaa rahaa ja työtodistus CV:hen.

Lähdenkin tästä pesemään hampaita ja pohtimaan, onko Christine/Raoul kohdallani pettämistä, vaikka sisimmässäni tiedän, että E/C on OTP:ni ja että tämä on vain syrjähyppy?